Valmistelu
Aamukahvitilaisuudet henkilöstölle ja opiskelijoille
Aalto-yliopistoa valmistellaan koko yhteisön voimin
Aalto-yliopiston valmistelussa opiskelijat ja henkilöstö ovat mukana suunnittelussa. Opiskelijat ja henkilöstö ovat olleet mukana eri aihealuiden teemaryhmissä sekä syksystä 2008 alkaen uutta yliopistoa valmistelevassa muutosorganisaatiossa. Aaltolaiset tapaavat toisiaan seminaareissa, muutosvalmennuksissa ja aamukahvitapaamisissa.
Mistä on toimiva työyhteisö tehty?
- En ole ikinä ollut kahdessa samanlaisessa työpaikan muutostilanteessa, sanoo sadoissa muutoksissa mukana ollut organisaatiopsykologi Pekka Järvinen.Järvinen nosti Dipolissa järjestetyssä työyhteisötilaisuudessa esille psykologian lainalaisuuksia, joilla työyhteisö saadaan toimimaan, fiilis paranee ja ihmiset ovat motivoituneita. Samat lainalaisuudet pätevät Järvisen mielestä kaikissa yhteisöissä, oli sitten kysymys teollisuusyrityksestä, metallipajasta, yliopistosta tai telakasta.
Mikä sitten synnyttää yhdessä tekemisen meiningin ja saa ihmiset touhuamaan yhteisen päämäärän eteen? Yliopistoyleisön joukosta satelee ehdotuksia: selkeä työnjako, yhteiset pelisäännöt, tasa-arvoinen kohtelu, työntekoa tukeva yhteisö, hyvä johtaminen, sama suunta ja avoin vuorovaikutus. Näistä yhdessä vaikuttavista aineksista on hyvä työyhteisö tehty. Samat, yhteisöä kannattelevat peruspilarit löytyivät myös Järvisen esityksestä.
- Perustehtävä voi hämärtyä, koska ihmisillä on niin paljon tarpeita, sanoo Järvinen. Hän korostaa, että koko ajan pitää uudelleen ja uudelleen kirkastaa sitä, mikä täällä, tässä työssä olikaan olennaista, ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Vuorovaikutus on työnteon väline ja välineiden pitää olla kunnossa. Työ on enenevässä määrin asiantuntijavaltaista, erikoistuminen voimistaa keskinäistä riippuvuutta, työtä tehdään tiimeissä ja verkostoissa, lisäksi resurssien rajallisuus pakottaa yhteistyöhön. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on työnteon onnistumisen kannalta tärkeää. Johtamisen Järvinen kiteyttää ihmisten osaamisen ja luovuuden hyödyntämiseksi.
- Yhteistyötä voisi kuvailla myös vaikeaksi. Helpointahan on sopia itsensä kanssa asiat. Yhteisössä kaikesta voidaan sopia. Mutta sen lisäksi pitäisi myös pysyä sovitussa.
Järvinen naurattaa kuulijoita kertomalla, että hänen mielestään missään työpaikassa ei tarvitsisi tehdä henkilöstön ilmapiiritutkimusta. Miten niin? - Koska kuka tahansa voi tulla kadulta, ja kertoa, että täällä työpaikassa ei siis tieto kulje, johtaminen ei toimi ja henkilöstö ei saa tarpeeksi palautetta, Järvinen vastaa, ja suosittelee konsultin uraa. Mutta keinottomaksi ei kannata heittäytyä. Aina löytyy tapoja kehittää yhteisöä.
Mars mahdollisuuksia toteuttamaan
Muutoksesta Järvinen toteaa iltapäivän ensimmäisen kahvikupin äärellä, että helpoin ja vastuuttomin tapa on suhtautua kyynisesti, luovuttaa asiat muille ja lakata olemasta subjekti. Järvinen näkee kyynisyydessä vain yhden hyvän asian. – Kyyninen ihminen ei ehkä ikinä pety, mutta ei toisaalta koe riemua ja iloa onnistumisistakaan.
Järvinen pohtii myös luopumista ja ihmisen käyttäytymistä. – Iso muutos ravistelee jopa ihmisen identiteettiä. Myös ajattelutapa ja käsitteet muuttuvat. Kun virittäydytään uuteen, voi ajatella, että nyt on mahdollista ratkaista asioita. Usein on kuitenkin läsnä samaan aikaan pelot uhista ja toiveet paremmasta.
Hän pohtii ääneen myös Aalto-yliopiston rakentumista. Resepti uuden tekemiseen on ytimekäs: on tärkeää, että jokainen tietää, että te sen teette. Rakennatte uutta omalla toiminnallanne ja toteutatte mahdollisuuksia. Organisaatiopsykologi on sinut muutosprosessien kanssa ja hän jatkaa heti ajatustaan. - Joku voi luulla, että jossain on kirjoitettuna valmis käsikirjoitus onneen, mutta kenelläkään ei tietenkään yksin ole suurta viisautta ja varmuutta tulevaisuudesta, Järvinen toteaa.
Pekka Järvinen on seurannut Aalto-yliopistoprosessia työssään ja lehtien palstoilta. Hän uskoo, että koko Aalto-liike on pyrkimys hyödyntää erilaista osaamista, sitä tulevaisuudessa tarvitaan. Hankkeessa on myös paljon vahvuuksia ja toimivuutta. – Luovuudesta on vallalla sellaisia harhaisia käsityksiä, että se olisi inspiraation odottelua. Suuret kirjailijatkin kertovat poikkeuksetta, että luova prosessi on kovaa työntekoa. Sitä se on, luovuus, innovointi ja menestys, hän summaa, ja toivoo, että yliopistointegraation myötä syntyy onnistumisia, jotka kannustavat ihmisiä raja-aitojen ylittämiseen ja uuden edistämiseen.