Aalto-kahveilla tekemisen meininki

Syksyn toinen yhteinen Aalto-tapaaminen järjestettiin HSE:n juhlasalissa maanantaina 17.11. klo 13. Perinteeksi muodostuneen tavan mukaan rehtorit Kasanen, Hyvönen ja Pursula avasivat tilaisuuden. Aalto-korkekoulusäätiön Saku Mantere esitti hallituksen tervehdyksen ja muutostiimien vetäjät esittelivät tiimien tavoitteita ja työryhmien kokoonpanoja.

Rehtorit kannustivat edelleen ideoimaan
Eero Kasanen toivoi avauksessaan, että Aalto-yliopisto voisi toimia tieteellisten keksintöjen ja innovaatioiden sekä yritysten välisen linkkinä. Kyseeseen voisi tulla Entrepreneurial University, joka pelkän järjestetyn yritysyhteistyön lisäksi tukisi aidosti yrittäjyyttä ja yritysten syntymistä. Aalto-yliopisto järjestäisi sopivat formaatit ja kanavat - kasvualustan - yritysten syntymiselle.

Helena Hyvönen painotti keskustelevan, kuuntelevan ja joustavan opsikeluympäristön tärkeyttä. Hän totesi, että kriittinen keskustelu on osa Aallon valmistelua ja hyvä kasvualusta uudelle yliopistolle. Aallon voima on erilaisuuden hyväksyminen!

Matti Pursula totesi, että 7.11. järjestetyssä muutosprosessin kick-offissa tuli hyvin esille vaatimukset tutkimuksen tekemisen vapaudesta ja sallivasta ilmapiiristä. Pursula kuitenkin muistutti, että valtaosa tutkimuksesta tulee edelleen olemaan kolmen korkeakoulun erikoisalojen tutkimusta. Tutkimuksen tason on oltava Aalto-yliopistossa korkea, mikäli mielitään maailman luokan yliopistoksi ja Aallossa tehtävällä tutkimuksella halutaan ratkaista globaaleja ongelmia. Tällä hetkellä tutkimuksen saralla on ajankohtaista tutkimuksen arviointi, Aalto-yliopiston tutkimusteemojen (Kestävät yhdyskunnat, Neurosovellukset ja Tulevaisuuden Internet ja taloustiede) kehittäminen sekä uusien yhteisten hankkeiden ideointi.

Hallituksen tavoitteena uusi oppimisympäristö
Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen jäsen Saku Mantere valotti omassa puheenvuorossaan hallituksen työskentelytapaa. Mantere kuvasi työskentelyä mielenkiintoiseksi, hauskaksi, energiseksi ja intensiiviseksi. Mantere totesi, että Aalto-yliopiston hengen mukaisesti myös hallitus on ryhtynyt työskentelemään uudella tavalla. Hallituksen hallintotapa on vasta avattava sisäinen kanava, Aalto-wiki.

Hallituksen tavoitteina on mm. uusi oppimisympäristö ja sisäinen asiakaspalveluidentiteetin löytyminen. Seuraava hallituksen kokous on perjantaina 21.11. Asialistalla ovat ainakin keskustelut rehtorin valinnasta, yliopistolaista ja muutostiimien työstä.

Lisäksi Mantere muistutti, että yhteisöllä itsellään on paras mahdollisuus toteuttaa uusi yliopisto. Hallituksen rooli on tukea muutoksessa, mutta se ei osallistu operatiiviseen työhön. Operatiivisen johdon valinta onkin erittäin merkittävä asia ja saatava tämän syksyn aikana päätökseen.

Muutosryhmissä useita satoja jäseniä
Tilaisuuden lopuksi muutostiimien vetäjät esittelivät muutostiimien tavoitteita ja työryhmiä. Tiimeihin ja niiden alatyöryhmiin on muodostumassa useiden satojen aaltolaisten joukko, joka mahdollistaa muutoksen. Mauri Airila (fokusalueet), Hannu Seristö (opetus), Outi Krause (tutkimus), Markku Markkula (yhteiskunnallinen vaikuttaminen), Pekka Saarela (hallinto), Esa Ahonen (talous) sekä Olli Ahtola, joka toimi Timo Saarisen (henkilöstöprosessit) sijaisena totesivat, että muutostiimien alatyöryhmät on koottu pitkälti vapaaehtoisiksi muutostyöhön ilmoittautuneista henkilöistä. Lisäksi henkilöstöjärjestöt ja ylioppilaskunnat ovat saaneet ehdottaa ryhmiin jäseniä ja loput henkilöt on koottu ’käsin poimimalla’.

Muutostiimien työtapa on keskusteleva
Mauri Airila korosti puheenvuorossaan muutostiimien työtapaa. Kaikki suunnitelmat tulevat keskusteltavaksi ja kommentoitavaksi, ja vasta näiden vaiheiden jälkeen ryhdytään päätöksen tekoon. Suunnitelmiin on siis aidosti mahdollista vaikuttaa. Hannu Seristön tavoitteena on muodostaa innostava ja inspiroiva opetuksen kulttuuri. Outi Krause painotti tutkimuksen arvioinnin tärkeyttä. Sen tulokset vaikuttavat sekä Aalto-yliopiston fokusalueiden määrittämiseen että muuhun strategiseen suunnitteluun – arviointi luo pohjn tutkimuksen tilalle. Olli Ahtola korosti mielekkäiden urapolkujen rakentamista, jotka kannustavat hyviin suorituksiin ja yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen Aalto-yliopistossa.

Hyvä hallinto – parempi mieli!
Markku Markkulan yhteiskunnallisen vaikuttamisen kenttä on varsin laaja. Hän on jakanut sen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen vaikuttamiseen. Lisäksi tätä osa-aluetta tarkastellaan sidosryhmien näkökulmasta: miten alumnit, partnerit ja muut Aallon sidosryhmät pääsevät tutkimustiedon äärelle. Pekka Saarela painotti hallinnon palveluiden tarvelähtöisyyttä. Yliopiston hallinto on toimiva, kun se rakennetaan tutkimusken ja opetuksen tarpeista eikä sitä paisuteta tarpeettomasti. Esa Ahonen suunnitelee ennakoivaa taloutta ja valmistautuu kestävään taloudenpitoon. Talouden hoidon järjestelmien on oltava toiminnassa jo vuoden 2010 alussa.

Tilaisuuden esitykset löytyvät kohdasta muutosorganisaatio - muutosorganisaation teemat ja osa-alueet.

Seuraava Aalto-kahvit -tilaisuus järjestetään 12.12. TKK:lla, mutta sitä ennen aaltolaisilla on mahdollisuus osallistua muutosprosessin toiseen kick-offiin 1.12. ja prefessoreiden aamukahveille 2.12.